Koneteknologiakeskuksessa eletään nyt Teollisuus 4.0 -vallankumousta. Sen pohjana ovat opiskeluympäristöt, joita on toteutettu Feston ja Siemensin kanssa yhteistyössä.
– Aika suosittu on tuo ruokatauko ja kotiinlähtö. Mutta kyllä opiskelijat kuitenkin innostuvat monesti sellaisesta, mikä on uutta ja high techiä, Turun ammatti-instituutin (TAI) kone- ja tuotantotekniikan osaston lehtori Jyri Tulonen nauraa.
Tulosen oppilaaksi voi päätyä, kun hakee yhteishaussa Turun ammatti-instituuttiin.
Suomen koulutusjärjestelmä on mahtava, voi lähteä opiskelemaan levyseppähitsaajaksi ja päätyä tohtoriksi.
– Varsinaisia yo-linjoja meillä ei ole, myöhemmällä iällä tänne voi tulla myös lukiopohjalta.
Opinnoissa yksi olennainen juttu on se, että eteenpäin pääsee aina.
– Opintojen jälkeen voi mennä töihin tai jatkaa opintoja. Voi mennä ammattikorkeakouluun tai suoraan yliopistoon, ja niin on tapahtunutkin.
Tulonen kertoo oppilaasta, joka suoritti ammatillisen perustutkinnon ja sen yhteydessä iltalukiossa pitkän matematiikan. Opiskelija haki ja pääsi Lappeenrantaan teknilliseen yliopistoon ja valmistui sieltä materiaali- ja lujuustekniikan DI:ksi. Tällainen opiskelijan opintopolku on kova juttu myös opettajalle.
– Ihmiset innostuvat, kun he onnistuvat. Koetaan Brio-tunne, silkkaa onnistumisen iloa. Se toimii riippumatta iästä tai muusta ulkoisesta tekijästä. Onnistumisen hetkiä pitää viljellä ja saada aikaiseksi. Kyllä se opettajakin innostuu, kun onnistutaan, Tulonen toteaa.
Opinnoissa tuetaan, jos on intoa jatkaa. Esimerkiksi käydään läpi AMK-matematiikkaa, viestintää ja ruotsia. Tekniikan opintojen laboratoriotöissä valmistaudutaan siihen, että pääsykokeissa kaikki sujuisi.
– Toiset ovat tulleet selkeästi opiskelemaan ammattiin ja ovat menossa töihin, toiset haluavat jatkaa. Kun myöhemmin herää se opiskelukiinnostus, silloin autetaan.
Teollisuus 4.0 – iso harppaus dataan
– Toivottavasti olemme osanneet kertoa, mitä täällä on, Tulonen pohtii.
Ja paljon onkin. Ammattiin opiskelevat, Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat ja Turun yliopiston opiskelijat hyödyntävät kaikki Turun Koneteknologiakeskusta. Siellä on laitteistoja, robotteja, varastoautomatiikkaa, laboratorio-olosuhteita, sitä – mitä on oikeissa tuotantolaitoksissakin.
Nyt siellä eletään Teollisuus 4.0 -vallankumousta. Se merkitsee esineiden internetiä ja datan hyödyntämistä.
– Puhutaan esimerkiksi älytehtaista. Siellähän tuotantolaitteet ovat internetissä ja keskustelevat kaiken kanssa, toistensa kanssa. Ne hyödyntävät pilvessä olevaa dataa, Tulonen kuvaa.
Käytännön esimerkki on, että Virtanen haluaa auton. Paitsi tietyn värisen, hän vaatii kaiverruksena moottorin kylkeen omat nimikirjaimensa. Tuotannossa Virtasen auto tehdään yksilöitynä ja dataa hyödyntäen. Kaikki tapahtuu ilman, että ihminen puuttuu asiaan.
Toisena esimerkkinä on tehtaan tuotantolaite, joka mittaa itse itseään. Jossain kohtaa järjestelmä reagoi värinäarvoon akselissa: siitä varaosan tilaus lähtee automaattisesti valmistajalle ja osa saapuu huoltoon. Näin pystytään ennakoimaan huollot ennen kuin akseli jymähtää.
– Teollisuus 4.0 on totta kai myös haaste kaikille. On valtava määrä tietoa, jota pitää osata ja hallita.
Yksi hallitsee it:n, toinen automaation
Tulonen muistuttaa, että yhden ihmisen ei tarvitse hallita kaikkea, osia löytyy eri ihmisille: ohjelmisto- ja it-osaaja sekä automaatiotekniikan osaaja voivat tehdä yhteistyötä. Esimerkiksi kansainvälisissä ammattitaitokilpailuissa Teollisuus 4.0 on kilpailulaji. Parilajissa toinen on it-puolen ja toinen automaatiopuolen osaaja.
– Kehitys kehittyy. Ovatko opiskelijat tässä pian fiksumpia kuin opettajat, siihen ei paljon tarvita, Tulonen tuumii.
Siemensin sovelluspalveluinsinööri, oppilaitosvastaava Ville Torvinen pohtii, että Teollisuus 4.0 on kuin teollisuuden seuraava askel, jossa otetaan digitalisaatio yhä tiiviimmin tuotantoon. Käytännössä se tarkoittaa, että voidaan tehdä tuotannosta digitaalisia kaksosia.
– Saadaan tehostettua tuotantolinjojen suunnittelua ja rakentamista simulointimallien avulla. Tuotantolinjoista tulee entistä älykkäämpiä IoT:n ja koneoppimisen avulla. Laitteet pystyvät optimoimaan toimintaansa asiakkaiden tilausten perusteella, Torvinen sanoo.
Siemensin uusin projekti on toimittaa automaatiolaitteet Koneteknologiakeskukseen uuteen varastolaitteistoon ja tarjota tukea varaston käyttöönottoon. Suomesta löytyy jo yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita hyödyntämään simulaatiomalleja ja astumaan Teollisuus 4.0 maailmaan. Viime kädessä ihmiset ratkaisevat:
– Se riippuu aika paljon yrityksestä, minkälaisia henkilöitä siellä on, kuinka avoimia he ovat muutoksille, Torvinen toteaa.
Vastaavasti opiskelijoiden joukossa on niitä innokkaita, joilla on kiinnostusta uusiin hankkeisiin. Uusi tekniikka voittaa perusopetuksen.
Teollisuus 4.0 on tuonut Torvisen mielestä lisäbuustia myös Siemensin ja Koneteknologiakeskuksen yhteistyöhön. Varastolaitteisto toimii opiskelussa ja yhtä lailla Siemens voi viedä omia vieraitaan katsomaan sitä.
QR-koodi avaa koneen sielun
Opiskelijat pääsevät työskentelemään myös Feston oppimisympäristöissä. Feston koulutuspäällikkö Hannu Hassinen pitää hyvänä esimerkkinä QR-koodeja, joilla myös teollisuustyössä töitä tekevät operaattorit saavat infoa laitteiden toiminnasta.
Opetuksessa oppilas lukee omalla kännykällä QR-koodeista tuotetietoja ja ratkoo opiskeluun liittyviä tehtäviä. Näin saa ohjeita, mitä tehdä. Tällainen toiminta on uutta opetuksessa.
– oka vuosi tulee jotakin uutta teknologiaa kone- ja tuotantotekniikkaan tai sähköautomaatioon. Kun Turun seutua ajattelee, kaikkialla, missä tehdään laadukkaita koneita ja laitteita, käytetään tai tullaan käyttämään Teollisuus 4.0:n tarjoamia mahdollisuuksia, olipa kyse telakalla tapahtuvasta valmistuksesta tai lääketeollisuuden tuotannosta.
Puhutaan sitten kone- ja tuotantotekniikasta, hitsauksesta, koneistuksesta ja asennuksesta, niin ihan jokaisella sektorilla on pulaa tekijöissä. Varsinais-Suomessa on aikamoinen teknologia ja teknologiateollisuus.
Alalla ei siis tarvita järeitä voimamiehiä. Se sopii kaikille.
– Vilpittömästi voisi sanoa Turun ammatti-instituutin olevan hyvä oppilaitos opiskella näitä asioita. Minun näkökulmastani, kun tunnen käytännössä kaikki ammatillista koulutusta antavat oppilaitokset, Turussa on hyvin seurattu aikaa, oltu innokkaita kehittämään asioita ja ollaan aktiivisesti mukana ammattitaitokilpailussa. Ei ole huono vaihtoehto tulla Turkuun opiskelemaan koneteknologiaa, Hassinen sanoo.
Siemensin Torvinen suosittelee hakeutumaan sähköautomaatioalalle, tulevaisuudessa sieltä löytyy yhä enemmän töitä. Juuri esimerkiksi Teollisuus 4.0 -maailmaan kuuluvat simuloinnit tulevat yleistymään.
– Koneteknologiakeskus tuo opinnoille hyvät puitteet normaaliopiskelun lisäksi. En muista, olisiko missään muualla aivan vastaavaa keskusta, lisäksi opintoja voi syventää yhteistyössä ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa. Jos opiskelija haluaa lähteä seuraaville asteille opiskelemaan, uskon, että on helpompaa.
Myös Jyri Tulonen kannustaa nuoria opiskelemaan alalle sukupuolesta riippumatta.
Nyt tarvitaan nuoria ja osaavia tekijöitä töihin.
Ei huonompi Koneteknologiakeskus:
- Opiskelijalle paikka opiskella ammattia uuden teknologian laitteistojen kanssa.
- Opiskelijoita Turun ammatti-instituutista, Turun ammattikorkeakoulusta ja Turun yliopistosta.
- Teollisuus 4.0 merkitsee teollisuuden digiharppausta, jossa voidaan esim. tehdä laitteiden digitaalisia kaksosia. Simulaatio-oppimisympäristön takana ovat Festo ja Siemens.
- Opinnoissa voi myös leikkiä ja kokeilla. Taitaja-kilpailuissa toimii hyvin työpari.
- Täällä kohtaavat eri oppilaitokset ja yritysmaailma. Opiskelijat saavat opiskella ja käyttää koneteknologiaan liittyviä laitteita.
- Yritykset pystyvät kouluttamaan opiskelijoita ja tekijöitään. Yrityksille myös tuotannonkehitys- ja mittauspalvelua.
- Koneteknologiakeskus sijaitsee Turussa osoitteessa Lemminkäisenkatu 28.
TEKSTI ja KUVAT: Sini Silvàn
